Syömisestä puhutaan ja se puhututtaa, koska kaikki syövät joka päivä. Alkuvuoden kestoaiheita ovat laihduttaminen, painonhallinta, karkkilakko - monenlaiset parannusajatukset elämäntavoissa. Hyvät ajatukset, jotka vuoden mittaan usein unohtuvat.
Ateriarytmi, lautasmalli ja ruokakolmio kuulostavat ehkä tavallisilta ja tylsiltä, mutta ne ovat oivallisia ohjenuoria kaikille. Jos syömisen taidot ovat hukassa, näille kolmelle kannattaa pohjata.
Ateriarytmi on erinomainen opas, milloin syödä. Syömisen ajoitusta ei tarvitse sen kummemmin pohtia, jos joka päivä syö suurin piirtein samoihin aikoihin tasaisin välein. Monelle se sopii hyvin. Kun ateriat ovat rytmissä, vatsa alkaa vähän ennen ruoka-aikaa ilmoitella olemassaolostaan: Alkaa olla nälkä.
Jos ateriarytmiä ei ole, syöminen ajautuu helposti päin mäntyä. Ei keho kaikille kerro, milloin ja mitä olisi tarpeen pistää poskeensa. Ei, vaikka kuinka kuuntelisi. Jos syö jatkuvasti, ”laiduntaa” kuten märehtijä, kylläisyyden tunne hämärtyy ja ateriat jäävät pois. Silloin voi tuntua siltä, ettei syö juuri mitään, vaikka natusteleekin kaiken aikaa. Ei ihme, jos paino nousee eikä olo tunnu energiseltä.
Lautasmalli näyttää konkreettisesti, miten koota monipuolinen, täysipainoinen lounas ja päivällinen: puolet lautasesta kasviksia öljypohjaisen kastikkeen kera, neljännes perunaa, pastaa tai riisiä, loppuneljännes proteiininlähdettä eli kalaa, kanaa, lihaa, papuja tai kasviproteiinivalmisteita, lisäksi leipää ja levitettä sekä maitoa tai piimää. Ja jälkiruuaksi hedelmä tai marjoja.
Aterian annoskoko on yhteydessä kulutukseen. Pienikokoinen, vähän liikkuva nainen kuluttaa vähemmän kuin kookas, paljon liikkuva mies. Nuori kuluttaa ikääntynyttä enemmän, mutta iäkkäänäkin liike lisää energiantarvetta.
Ruokakolmio taas ohjaa eri elintarvikeryhmien keskinäisiin suhteisiin – isoimmasta lohkosta syödään eniten ja pienemmistä vastaavissa suhteissa vähemmän. Kolmion huippuna ovat sattumat, joita ruokavaliossa saa olla silloin tällöin. Esimerkiksi suklaata, jäätelöä, kakkua, pasteijaa… Ne ovat piste i:n eli maukkaan, hyvän arkiruuan päälle.
Ruualla ja syömisellä on muitakin merkityksiä kuin ravitsevuus ja terveyden edistäminen. Ruuasta saa mielihyvää, se on parhaimmillaan makuaistia hivelevän herkullista. Syöminen on myös sosiaalista ja mukavaa yhdessäoloa. Se kokoaa perheet, ystävät ja tutut yhteen. Syömisen lomassa on kiva keskustella päivän tapahtumista ja mieltä askarruttavista kysymyksistä. Arjessa nämä hetket ovat lyhyempiä ja tavanomaisempia, kun taas juhlassa syödään usein pitkään ja hartaasti, nauttien.
Kun hyvän, terveyttä ylläpitävän syömisen taidon ja rytmin oppii, vaikka vanhempanakin, siitä tulee rutiini. Asia, joka toistuu päivästä toiseen samankaltaisena, ja jota on siksi helppo noudattaa. Säännöllinen, joustava ja monipuolinen syöminen tuo vireyttä ja voimaa.
Tee itsellesi hyvä teko: syö hyvin!
Kirjoittaja on Gery ry:n hallituksen jäsen laillistettu ravitsemusterapeutti, ETM Katariina Lallukka
Kommentoi ensimmäisenä
Kirjoita kommentti