Esimerkkejä ohjauksesta
Esimerkki 1. Ruokavalio on yksipuolinen
Pirkko on 78-vuotias kotihoidon asiakas. Hänen toimintakykynsä on heikentynyt eikä hän juuri liiku ulkona. Pirkon ruokahalu on aina ollut hyvä ja painoa hieman liikaakin, BMI 30. Pirkko rakastaa herkkuja, kuten keksejä, jäätelöä, suklaata, ja korvaa niillä usein aterioita. Tuoreet kasvikset ja hedelmät puolestaan eivät kuulu ruokalistalle. Pirkko on väsynyt ja kärsii toistuvista virtsatieinfektioista ja iho-ongelmista.
Mitä tehdään?
Aluksi on hyvä tarkistaa ruokailurytmi. Säännölliset ateriat auttavat pääsemään eroon napostelusta ja riittävä proteiinin saanti auttaa myös makeannälkään. Aamupalalle suositellaan runsaskuituista leipää, levitteen ja leikkeleiden kera. C-vitamiinin saantia varmistetaan tuoremehulla, koska Pirkko ei juuri marjoista ja hedelmistä perusta. Kotiateriapalvelun avulla puolestaan varmistetaan monipuolinen lounas. Herkullisen salaattikastikkeen avulla Pirkolle maistuvat myös lounaan mukana tuleva salaatti tai raaste. Välipaloille suositellaan runsaasti proteiinia sisältäviä tuotteita, kuten rahkaa, täysjyväleipää kananmunalla tai runsailla leikkeleillä tai jogurttia, marjoja ja pähkinöitä. Koska Pirkon ravitsemus on ollut pitkään yksipuolinen, aloitetaan runsaasti proteiinia sisältävän täydennysravintovalmisteen käyttö. Samalla häntä kannustetaan tekemään pieniä jumppaliikkeitä lihasten vahvistamiseksi. Lisäksi hänelle suositellaan C-vitamiinilisää.
Esimerkki 2. Yksipuolinen ruokavalio
Hilkka on kotona asuva 80-vuotias rouva, joka huolehtii muistisairaasta puolisostaan. Hilkan toimintakyky on heikentynyt, joten muistisairas puoliso hoitaa kaupassakäynnin. Ruokavalio on yksipuolinen ja aterioita korvataan leivällä, pullalla tai lihapiirakoilla – mitä milloinkin puoliso muistaa kaupasta tuoda.
Mitä tehdään?
Tarjotaan aluksi täydennysravintovalmisteita Hilkalle. Hilkan poika asuu lähellä ja lupautuu auttamaan kaupassakäynneissä. Hänelle annetaan lista hyvistä ja Hilkalle mieluisista ruoista, joita hän hankkii kotiin. Hilkka tekee ruokia jonkin verran itse, mutta valmisruokia käytetään myös. Niiden lisäkkeenä tarjotaan aina jotakin tuoretta. Ruokailurytmiin Hilkka ei halunnut muutosta, mutta hän innostui kokeilemaan uusia ruokia.
Esimerkki 3. Paino laskee
Mirja on 80-vuotias pitkäaikaishoidon asiakas ja hänellä on muistisairaus. Hän syö vain osan tarjotuista aterioista eikä ruoka maistu. Liikkuminen on vaikeutunut ja hidastunut. Hilkka on laihtunut lyhyessä ajassa, 160 cm pitkä rouva painaa alle 50 kiloa. Iho on kuivunut eivätkä haavat näytä paranevan.
Mitä tehdään?
Tärkeintä on pysäyttää painon lasku. Ruokavalioon lisätään energia- ja ravintoainepitoisia ruoka-aineita ja Hilkan mieliruokia. Rasvattomat maitovalmisteet vaihdetaan normaali- tai runsasrasvaisiin vaihtoehtoihin. Aamupalan puuro keitetään maitoon. Lounaan energiamäärää voidaan kasvattaa lisäämällä perunasoseeseen rasvaa. Välipaloiksi tarjotaan rahkoja, täysjyväleipää ja runsaasti leikkeleitä sekä pähkinöitä. Runsaasti proteiinia ja energiaa sisältävät täydennysravintovalmisteet ja C-vitamiinilisä otetaan käyttöön.
Esimerkki 4. Sairaudesta toipuminen
Sirkka on hyväkuntoinen 75-vuotias. Hän on liikkunut säännöllisesti ja lihaskunto on hyvä. Talven liukkailla keleillä hän liukastui ja ranne murtui. Kaupassakäynti ja ruoanlaitto vaikeutuivat. Aiemmin hän oli valmistanut ruokansa itse ja leiponutkin ahkerasti. Nyt ruokavalio yksipuolistui sukulaisten kaupasta tuomiin mikroaterioihin. Kaatuminen jätti jäljet myös Sirkan mieleen. Hän arkaili ulosmenoa, koska pelkäsi taas kaatumista. Liikkumattomuus ja yksipuolinen ruokavalio alkoivat pian näyttäytyä väsymyksenä, masentuneisuutena ja eristäytyneisyytenä.
Mitä tehdään?
Leikkauksesta ja murtumasta toipumisen tueksi Sirkalle annettiin runsaasti proteiinia ja muita ravintoaineita sisältäviä täydennysravintovalmisteita noin kahden kuukauden ajaksi. Valmisteet ovat akuuteista sairauksista ja leikkauksista toivuttaessa ensiarvoisen tärkeitä, sillä elimistön ravintoaineiden tarve kasvaa akuuteissa sairaustilanteissa. Lisäksi Sirkan ruokavalio yksipuolistui, mikä lisäsi tarvetta muidenkin ravintoaineiden riittävän saannin arvioinnille.
Esimerkki 5. Leskeksi jäämisen suru
Paavo on 83-vuotias leskimies, jonka vaimo kuoli vuosi sitten. Paavolla on diabetes, jonka hoidosta hänellä on runsaasti tietoa. Vaimo oli loistava ruoanlaittaja, joka osasi laittaa sekä maukasta että terveellistä ruokaa miehelleen. Paavo ei osaa laittaa itse ruokaa juuri ollenkaan. Leskeksi jäämisen surun lisäksi hän on joutunut kokemaan monipuolisen ruokailun järjestämiseen liittyvät vaikeudet. Paavo on kokeillut useita vaihtoehtoja: läheisessä lounasruokalassa ruoka oli hyvänmakuista, mutta annokset valtavia ja ruoka liian rasvaista, matka palvelutalon ravintolaan oli varsinkin talvisin vaikea katujen liukkauden vuoksi, kotiateriapalvelun laatu ei taas vastannut lainkaan hänen käsitystään hyvästä ja hyvin tarjoillusta ruoasta. Hän on myös kertonut mielipiteensä ja hänellä oli vaikean asiakkaan maine, kun mikään ei tuntunut sopivan.
Mitä tehdään?
Paavon kanssa sovittiin keskusteluaika hänen kotiinsa, jonka puitteissa oli tavoitteena kartoittaa ruokailuun liittyvää kokonaisuutta ja löytää asiakkaalle mahdollisimman sopiva ratkaisu. Keskustelussa tuli ilmi, että Paavo suri vaimonsa kuolemaa. Suru konkretisoitui ruoan kautta, koska vaimo oli ollut hyvä ruoanlaittaja ja sitä kautta osoittanut rakkauttaan miehelleen. Lisäksi nuoret ateriakuljettajat tuntuivat ylimielisiltä, sinuttelivat häntä ja tulivat likaisilla kengillä keittiöön. ”Ruoka tuodaan kuin koiralle”, hän moitti. Paavolla oli selkeä käsitys siitä, mitä hän tarvitsi. Ongelmat liittyivät pääasiassa menetykseen ja suuren muutokseen, johon hänen täytyi sopeutua. Kun Paavo kanssa keskusteltiin parin kuukauden kuluttua, oli tilanne jo jonkin verran rauhoittunut. Hän koki, että kotiateriapalvelun laatu oli vähän kohentunut. Hän oli saanut mm. viikonlopuiksi ylimääräiset tuoreraasteet lisäkkeiksi ja toisaalta hän totesi, että tähän on nyt tyytyminen, sellaista ruokaa ei voi enää saada, mitä hänen vaimonsa oli valmistanut.